Kissanpentu lähtee kissalastamme uuteen kotiin aikaisintaan 13 viikon ikäisenä.
Kissaliiton sääntöjen mukaan kissanpennun tulee painaa vähintään 1000g luovutushetkellä. Luovutusikä ja -paino takaavat, että kissanpentu on kasvanut ja kehittynyt normaalia vauhtia sekä oppinut emoltaan, sisaruksiltaan ja muilta kissalan asukeilta kissamaiset käytöstavat. Tärkein kissan sosiaalistumiskausi sijoittuu kahden ja seitsemän ikäviikon välille, joten kasvattajalla on suurin vastuu pennun uusiin asioihin totuttamisessa ja positiivisten ihmiskontaktien luomisessa. Luovutuksen jälkeenkin uuden kodin on tärkeää voimistaa pennun myönteisiä kokemuksia ihmisistä, mahdollisista toisista eläimistä ja totuttaa pentua omaan arkeensa, koska nuori kissa oppii tavoille vanhaa helpommin.
Kissalamme pentuja on sosiaalistettu ihmisiin, kissoihin sekä koiriin, totutettu erilaisiin ääniin, arkiaskareisiin sekä perushoitotoimenpiteisiin.
Pennut elävät kissalan arjessa mukana heti syntymästään lähtien. Pentuja käsitellään useita tunteja päivässä sekä yhdessä, että erikseen ja pennuille on tarjolla raapimispuita ja leluja sekä huone, johon ei koirilla ole asiaa. Pentu oppii myös kissalassa käytöstapojen alkeet, eli kynsiä ohjataan terottamaan vain raapimispuuhun sekä ihmisten käsillä tai jaloilla ei ole lupa leikkiä. Perushoitotoimenpiteistä pennut käyvät läpi kynsienleikkuun opettelua (kissalamme kissoilta leikataan kaikilta kynnet säännöllisesti), turkin harjausta sekä ehtivät kokeilla muutaman kerran myös kylvyssä käymistä ennen uutta kotia. Pentuja voi tulla katsomaan vaikka joka päivä pentujen täytettyä 4 viikkoa. Varatakseen pennun pentua tulee käydä katsomassa ainakin kerran. (Alempana lisää pennun varaamisesta.)
Kissalamme kissanpentua ei koskaan myydä vapaaksi ulkoilevaksi kissaksi!
Ulkokissaa vaanivat monet vaarat; liikenne, eläimet ja jopa ihmiset. Kissalamme kissat eivät ulkoile vapaasti ja samaa edellytämme myös kasvateiltamme. Kissalle on olemassa monia vaihtoehtoisia tapoja ulkoilla; lasitettu/verkotettu parveke, oma ulkotarha sekä valjaisiin totuttaminen ovat turvallisia tapoja tutkia valvotusti ulkomaailmaa.
Pentua on ruokittu alusta alkaen monipuolisesti laadukkailla kissanruoilla.
Pennun emo on jo ennen astutusta siirtynyt syömään ruokia, jotka takaavat pennulle mahdollisimman hyvän ja terveen alun. Kun pennut alkavat maistelemaan kiinteää ruokaa, niille tarjotaan montaa eri kissanruokamerkkiä sekä lisäksi raakaruokaa, että pennut oppisivat syömään monipuolisesti alusta alkaen. Ruoat kasvatuskoti valitsee mm. muiden kasvattajien suositusten mukaisesti hyväksi havaituista merkeistä.
Pentu on ennen uuteen kotiin lähtemistä sirutettu, rokotettu vähintään kahdesti ja madotettu useampaan kertaan.
Jokaiselle kissalamme pennulle tullaan laittamaan mikrosiru. Kissanpennun rokotusohjelma alkaa kissalassamme pennun ollessa 9 viikon vanha. Tällöin eläinlääkäri myös tarkastaa pennun yleiskunnon. Toinen rokotus annetaan hieman ennen pennun luovutusta noin 13 viikon ikäisenä. Vaikka käytännössä tämä rokotussuoja on pätevä, niin etenkin pentu, jolla on näyttelyssä käynti mietinnässä, kannattaa rokotuttaa vielä n. 17 viikon ikäisenä kertaalleen. Pennut tullaan madottamaan useampaan kertaan kissalassa olon aikana ja uudessa kodissa madotus kannattaa hoitaa esim. Axilurilla noin kerran puolessa vuodessa (ulkotarhalaisella useammin).
Huom! Drontal-valmisteella ei saa madottaa siperiankissaa, koska valmiste on aiheuttanut siperiankissoilla mm. tajuttomuutta ja saattanut olla yhteydessä jopa yhteen kuolemantapaukseen!
Pennun mukana saa kirjalliset hoito-ohjeet, rekisterikirjan (SRK FIFe), sirutodistuksen, kopiot vanhempien testituloksista (FIV/FeLV, veriryhmä, HCM-ultra, BAER-kuulotutkimus) sekä eläinlääkärin todistuksen kissan napatyrättömyydestä sekä valkoisen kissan kuulotodistuksen. Kasvattaja lähettää myös pentujen tiedot PawPeds-tietokantaan.
Hoito-ohjeet annetaan myös suullisesti ja tarvittaessa käydään läpi uusia asioita, mm. kynsien leikkuun harjoittelua. Mukaan luettavaksi tulee kissaliiton tietopaketti sekä Suomen Kissaliitto ry:n "Kissanomistajan opas". PawPeds-tietokanta toimii kissarotujen tietopankkina, jossa sukuja sekä mm. kissojen HCM-tuloksia pääsee tarkastelemaan vapaasti. Tietokannan avulla on myös helppo laskea mm. sukusiittoisuusprosentti halutulle yhdistelmälle.
Jokainen kissanpentu saa mukaan myös runsaan pentupaketin ja uusi koti saa lahjajäsenyyden vuodeksi oman valintansa mukaan joko Suomen Siperiankissat ry:hyn tai Siperiankissan Ystävät ry:hyn. Kodin halutessa kasvattaja mielellään lahjoittaa myös jäsenyyden Pohjoinen Rotukissayhdistys ry POROK:iin.
Paketti sisältää kasvattajalta terveisiä pennun uuteen kotiin; esimerkiksi tuttua ruokaa, suosikkileluja, kodilta tuoksuvan pyyhkeen, muistitikun täynnä kuvia pennun kasvattajalla viettämästä ajasta... Mitä nyt pennun kasvuaikana pakettiin keksii kerätäkään!
Kissanpennun hinta on 950€ (+ varhaiskastraatio/-sterilaatio uuden kodin halutessa)
Kissalamme noudattaa siperiankissan suositushintaa. Kissanpennun voi varata itselleen kun pentua on käyty katsomassa ensimmäisen kerran ja kun pentu on ylittänyt 7 viikon iän. Tätä ennen pentu pysyy suullisen sopimuksen mukaan varattuna. Varausmaksu on 150€ ja se vähennetään kokonaishinnasta. Varausmaksu on sitova ja jos pennun ostaminen peruuntuu ostajan puolelta varausmaksun jälkeen, maksua ei palauteta. Mikäli kasvatuskoti joutuu peruuttamaan pennun myymisen (esimerkkinä pennun kuolema), varausmaksu maksetaan takaisin.
Kodit, jotka tietävät haluavansa kastroidun / steriloidun kissan, voivat myös harkita kissanpennun varhaisleikkuuta. Kasvatuskoti voi hoitaa varhaisleikkuun, jolloin leikkuun hinta lisätään kissanpennun hintaan ja leikkaus hoidetaan ennen luovutusta. Linkistä pääsee lukemaan varhaisleikkuun hyödyistä ja suosittelen varhaisleikkuuta lämpimästi mikäli on varma, että kasvatus ei ole se oma juttu. :)
Kasvattajan tuki seuraa kissan loppuelämän ajan.
... Periaatteella "tyhmää kysymystä ei olekaan olemassa"! Kasvattajaan saa ottaa kasvatin asioissa yhteyttä kellon ympäri.
Kasvatuskoti lupaa päivittää pentujen uusille kodeille mikäli kissan vanhempien, lähisukulaisten yms. terveydestä selviää jotain uutta. Vastaavasti kasvatuskoti toivoo, että kasvattajaan oltaisiin yhteydessä mikäli kasvatilla todetaan jokin sairaus.
Haluan, että FI*LeonisMinoris'-kissalan kasvatus perustuu alusta alkaen avoimuuteen. Vaikka siperiankissa on yleisesti ottaen hyvin terve rotu ja kissalamme kissat ovat käyneet laajat terveystutkimukset läpi, ei kissanpennulle koskaan voi antaa 100% terveystakuuta. Lisäksi jokaisen rotukissan sukupuussa tulee aina vastaan ns. "epäselviä tapauksia", koska sukupuut ulottuvat vuosikymmenten taakse ja väite, että jokin suku olisi täysin sairausvapaa on tuulesta temmattu. Kasvattajana olen kuitenkin sitoutunut tekeväni kaikkeni, että valitsemani yhdistelmän jälkeläiset ovat mahdollisimman terveitä ja sukusiitosprosentti mahdollisimman pieni.